Stop tehokkuudelle ja laiskuus kunniaan!

Joka paikassa hoetaan nykyään tehokkuutta, vaikuttavuutta, tulosvastuuta, tulosjohtamista ynnä muuta tulospaskaa. Jos yrityksen liikevoitto ei ole vielä suurempi kuin edellisenä vuonna, se on aivan kauhea katastrofi. Ihan niin kuin mikään voisi kasvaa loputtomiin. Tähän kuuluu myös laatu-mantran hokeminen joka välissä: on laatuaikaa, laatujohtamista, laatusertifikaattia ja ties mitä. Ihan niin kuin laatua voitaisiin kasvattaa loputtomiin, varsinkaan samanaikaisesti määrän kanssa.

Työvoimapula on olevinaan Suomessa ankara, niin että tänne pitäisi muka äkkiä saada maahanmuuttajia töitä tekemään. Työllistäkää nyt ensin ne täällä vuosikausia työttöminä maanneet maahanmuuttajat ennen kuin niitä lisää tänne raijaatte! Opiskelijatkin kuulemma pitäisi saada nopeasti valmistumaan ja siirtymään työelämään. Mihin työelämään? Monet eivät pääse koulutustaan vastaaviin töihin vaan jatkavat niissä samoissa paskahommissa, joiden takia valmistuminen viivästyi. Ja eikö se olekaan hyvä, että saavat työkokemusta? Suuret ikäluokat kyllä mainostavat tehneensä nuorena kaikenlaisia hommia ennakkoluulottomasti ja että on hyvä saada kokemusta ns. oikeistakin töistä. (Mitä muita töitä sitten on? Leikkitöitäkö? Mitä ne sitten ovat?)

Eläkkeelle siirtymistä sen sijaan pitäisi kuulemma siirtää yhä myöhemmäksi. Helppo se on eduskunnan kääkkien näin sanoa, mahdollinen uusi käytäntöhän ei heitä koskisi vaan meitä onnettomia nuorempia. Kuka helvetti jaksaisi töissä lähes 70-vuotiaaksi, varsinkin kun työnantajat tekevät nykyään kaikkensa, jotta ihmiset viihtyisivät työpaikallaan mahdollisimman huonosti. Niinpä niin, eihän töihin mennä viihtymään vaan töitä tekemään! Esimerkiksi HUS onkin kieltänyt työntekijöiltään Facebookin käytön ja sähköpostin käytön muuhun kuin työasioihin. Tervetuloa takaisin ruukinpatruunoiden ja tehdasproletaarien sekä plantaasiorjien aikakaudelle! Mitähän seuraavaksi voitaisiin kieltää? Puhuminen työkavereiden kanssa muusta kuin työasioista? Syöminen ja vessassa käyminen? Muiden kuin työasioiden ajatteleminen työaikana? Työnantajia varmaan harmittaa, ettei sitä käytännössä liene mahdollista toteuttaa.

Tehokkuusvaatimuksiin kuuluu myös, että aina on olevinaan kiire ja aika ei muka riitä. Oikeasti aikaa on jokaisella yhtä paljon, sillä jokaisen tunti ja vuorokausi ovat tietääkseni yhtä pitkiä. On asenne- ja luonnekysymys, mihin aikansa käyttää ja miten aikaan suhtautuu. Miksi ihminen käyttää suurimman osan ajastaan asioihin, joita hän ei oikeasti haluaisi tehdä ja jotka eivät merkitse hänelle mitään? Hän haaveilee jostakin epämääräisestä sitten kun -ajasta, jota ei kuitenkaan koskaan tule. Hän pyrkii ja tavoittelee koko ajan jotakin, jota ei ole tarkoituskaan saada. Aivan liian iso numero tehdään minuuteista ja sekunneista. Aivan kuin sillä olisi mitään väliä, onko joku ollut x minuuttia myöhässä ajankohtana x.

Nyt on aika iskeä takaisin. Laiskotelkaa, hyvät ihmiset, olkaa tehottomia! Laiskuus on suurenmoinen vanhan ajan ylhäisön hyve, jonka maine on suotta pilattu kateellisten panettelulla ja häikäilemättömällä aivopesulla. Laiskuus on ylhäistä. Laiskuri on oman elämänsä valtias.