Kuluttajien kiusaksi, osa 2

Kyllä keljuttaa, kun mihinkään kauppaan ei voi mennä ilman, että siellä lykätään heti kanta-asiakaskortti käteen, vaikka olisi ensimmäistä ja viimeistä kertaa asialla. Kortit tuovat muka rahanarvoisia etuja, jotka oikeasti ovat aivan nimellisiä, esim. 2 % alennusta kertaostosta. Ketä kiinnostaa? En pidä tällaisista korteista, koska jos joskus satun menemään johonkin kauppaan, josta joskus olen erehtynyt ottamaan kanta-asiakaskortin, kyseinen kortti ei tietenkään ole mukana juuri silloin. Miksen sitten kanna koko ajan mukanani kaikkia kanta-asiakaskortteja? No koska sellaista lompsaa ei olekaan, että kaikki helvetin kortit siihen mahtuisivat.

Kassalla ärsyttää, kun myyjät aina kyselevät kanta-asiakaskortteja. Myyjiä varmaan itseäänkin vituttaa, kun esimies on käskenyt kysyä jokaiselta asiakkaalta korttia. Jos asiakas ei itse älyä kaivaa esiin korttejaan, olkoon ilman kuppaisia etujaan. On se kumma, kun kaupassakin pitää holhota uusavuttomia idiootteja.

Bensa-asemilla bonus on leivottu hintoihin, koska bonuskorttien piirissä olevilla asemilla bensa on selvästi kalliimpaa kuin itsenäisillä asemilla. Pölhöt asiakkaat luulevat saavansa suuriakin etuja ravaamalla bonuksien perässä, vaikka oikeasti heitä taidetaan hieman jujuttaa.

Miksei Alkolla ole bonuskorttia periaatteella Mitä enemmän ryyppäät, sitä enemmän säästät? Tai viinapassi tyyliin joka kymmenes tenttupullo ilmaiseksi.

Ainoa kanta-asiakaskortti, jossa on hitunenkaan järkeä, on S-etukortti, koska sillä saa monissa ravintoloissa viiniä lähes puoleen hintaan. Suomen ravintoloissa myydään alkoholijuomia aivan älyttömillä kiskurihinnoilla. Keskinkertaisesta viinistä, joka Alkossa maksaa 8 euroa, kiskotaan ravintolassa 28 euroa. Tavallinen keskioluttuoppi maksaa eräässä Helsingin keskustan baarissa melkein 8 euroa. Olemmepa tyhmiä, kun suostumme tällaiseen kusetukseen. Nyt kaikki boikotoimaan ravintoloita, jotta hinnat saataisiin kohtuulliselle tasolle!
Keski-Euroopan viinimaissa ravintolassa saa viinipullon 10 eurolla ja kunnollisen lasillisen (1/4 litra) 3 eurolla. Suomessa viiniä mitataan laseihin naurettavilla pikkumitoilla: 12 cl on surkea tippa, josta ei tule kuin vihaiseksi - varsinkin, kun siitä joutuu maksamaan 6-8 euroa.

Suomen ravintoloissa on muitakin vakavia epäkohtia. Miksi tarjoilija kysyy vasta ruuan jälkeen, maistuiko? Silloin on jo myöhäistä tehdä asialle mitään. Sitä paitsi lienee ilmeistä, että maistui, jos asiakas kerran on syönyt lautasensa tyhjäksi. Olenkin huomannut, että jos joku on jättänyt paljon syömättä, häneltä ei kysytä mitään. Jos joku sanoo, että ei maistunut, harva tarjoilija keksii siihen mitään järkevää vastausta. Tasokkaissa ravintoloissa tiedustellaankin jo alussa, onko kaikki kunnossa, jolloin on mahdollista korjata heti alkuunsa mahdolliset epäkohdat. Jos maksan annoksestani yli 30 euroa, sen on tietysti oltava parempaa kuin kotona. Siksi valitankin heti, jos siihen on syytä. Moni nyhverö ei uskalla valittaa, jolloin saa tietysti syyttää itseään. Vastaavasti taas moni paskantärkeä juntti öykkäröi ravintolassa ja juoksuttaa tarjoilijoita turhaan, koska luulee olevansa heitä parempi ihminen.

Eräs vaikea kuluttajien riesa on ns. palvelunumerot, joille sopivampi nimitys olisi jonotusnumerot. Kun niihin soittaa, saa odottaa vähintään puoli tuntia. Jonottamisen aikana joutuu kuuntelemaan huonoa musiikkia, joka välillä katkeaa kuulutukseen "Olette edelleen jonossa, odottakaa vielä." Mitä järkeä tuollaisessa on? Eikö soittaja muka itse tajua olevansa jonossa? Kuinka tyhminä ihmisiä taas pidetäänkään! Tuollainen välispiikki vain raivostuttaa entistä enemmän, koska kun musiikki lakkaa, soittaja tietysti kuvittelee, että kohta joku vastaa. Kaikkein paskimpia ns. palvelunumeroita ovat ne, joihin soittamisesta vielä kehdataan laskuttaa isoja summia. Esim. Finnairille ei voi soittaa normaalin puhelun hinnalla, mikä on minusta kerrassaan hävytöntä.