Lumppulasset ja räsyritvat

Lenita Airisto totesi jo takavuosina, että suomalaiset ovat alipukeutujia, jotka helposti tunnistaa maailmalla, kun erottuvat kielteisessä mielessä joukosta.

Valitettavasti tämä pitää edelleen paikkansa, vaikka Esplanadilla onkin Louis Vuittonin (lausutaanko se luii vittuun?) liike. LV on muuten siitä tylsä brändi, että jokaisella pissaliisalla ja pikkuhuoralla on piraattivuittoni. Sama koskee Guccin kangaslaukkuja. Sellaisia kannattaa välttää. Itseään kunnioittava ihminen ei tietenkään osta piraattitavaroita, koska ne ovat laadultaan kehnoja ja koska ei pidä tukea järjestäytynyttä rikollisuutta. Viisas ihminen välttää myös aitoja merkkituotteita, joita voisi luulla piraattitavaroiksi.

Suomessa on yleistä leimata tyylikäs ja laatuun panostava ihminen itsekkääksi ja pinnalliseksi kerskailijaksi. Kauniit ja meikatut naiset taas ovat joko bimboja (jos ovat vaaleita) tai ylipyntättyjä noita-akkoja (jos ovat tummia). Tämä johtuu tietysti kateudesta. Suomessa kukaan ei saa olla muita parempi eikä luulla itsestään mitään. Kaikkien pitää olla samaa keskinkertaista massaa. Siihen ideologiaan sopii myös peruskoulu, jossa heikosti pärjääviä hyysätään ja heidän ehdoillaan mennään, kun taas fiksut jätetään oman onnensa nojaan, vaille virikkeitä. Peruskoulusta savustetaan ulos liian persoonalliset opettajat, koska kollegiokin on tasapäinen.

Jos rahaa on, se ei saa näkyä. Rikkaan ihmisen kuuluu ajaa tylsällä ja tavallisella autolla ja kulkea halvoissa vanhoissa lumpuissa, jotka ovat kuin suoraan Pulttiboisin rekvisiittavarastosta. Suomen aateliset kiiruhtavat aina kertomaan kartanoitaan esittelevien sisustusjuttujen yhteydessä, kuinka he ovat itse maalanneet ja tapetoineet ihan omin käsin ja kuinka monta vuotta onkaan mennyt töihin, koska niitä ei ole ollut varaa teettää kerralla. Pitää olla kansanomainen, etteivät lukijat kuole kateuteen. Kartanon edessä poseerataan likaisissa työhaalareissa ja kumisaappaissa talikko olalla. Kartano on myös pakko avata rahvaalle, jotta kaikilla olisi mahdollisuus tulla töllistelemään. Kenties se lievittää kateutta ja tuo sympatiapisteitä.

Suomalaisten käsitys juhlapukeutumisesta on suorastaan koominen. Moni mies omistaa vain yhden puvun, jossa on päässyt muinoin ripille tai ylioppilaaksi. Niin kauan kuin se vielä mahtuu päälle, se saa kelvata kaikkiin juhliin vuoden ympäri. Jos ei se enää mahdu päälle, ostetaan Dressmanista mahdollisimman halvalla uusi, jonka istuvuuden kanssa on niin ja näin.

Naiset taas luulevat, että kun pannaan hame (ostettu Anttilasta vuonna 1989) ja avokkaat, ollaan automaattisesti juhla-asussa. Kokonaisuuden kruunaavat rihkamakorut, jotka ovat olevinaan nuorekkaita, vaikka ovat ainoastaan halvan näköisiä. Jotkut taas luulevat, että kun asu on mahdollisimman paljastava, se on myös juhlava. Julkinen paljasteleminen on ainoastaan vulgaaria, ja monen kroppakaan ei kannusta siihen, joskaan heillä ei valitettavasti ole tarpeeksi itsekritiikkiä sen tajuamiseksi.

Suomen kirpputoreilta löytää harvoin vaatteita, jotka kelpaisivat muuhun kuin lattiaräteiksi. Koska ihmiset panostavat pukeutumiseensa liian vähän ja ostavat huonolaatuisia vaatteita, ne eivät kelpaa kierrätykseen. Miksi kukaan haluaisi ostaa kirpputorilta virttyneet vanhat kalsarit tai sukat tai kulahtaneen Anttilan tai H&M:n lumpun? Miksi kukaan haluaisi ostaa tekonahkakenkiä edes uusina?

Moni väittää, ettei ole varaa ostaa kunnollisia vaatteita. Se on paskapuhetta. Netin kautta ja alennusmyynneistä saa Armania ja Versacea Anttilan lumppujen hinnalla. Tällaisia tamineita voi ostaa myös käytettynä, koska laatuvaatteet kestävät hyvin. Ja jos sama vaate kyllästyttää, sen voi kierrättää.

Rahan puutetta suurempi ongelma on kyllä hyvän maun puute. Sitähän ei tunnetusti saa edes rahalla. Absolutely Fabulousin Edina on hyvä esimerkki siitä, että kalliisti puettukin voi olla mauton. Kallis mauttomuus voi joskus olla ihan hauskaa, kun taas halpa mauttomuus on vain säälittävää.

Suomalaisista miehistä suurin osa ei käytä muuta kosmetiikkaa kuin hammastahnaa, ja sitäkin satunnaisesti. Kosmetiikka, peseytyminen ja ulkonäöstä huolehtiminenhan on tosi pinnallista ja typerää, aivan turhaa. Vain homot ja bimbot harrastavat sellaista. Tosimies haisee paskalle ja hielle ja hänellä on tuulenraiskaama koppurainen iho ja hehtaarin kokoiset silmäpussit sekä karvoja joka paikassa. Tosimies vaihtaa kalsarit ja sukat kerran viikossa.

Jotkut naisetkin kehuvat, että "mä en käytä mitään rasvoja". Ei sitä tarvitsisi sanoa, näkyy se muutenkin, valitettavasti. Tällaisten hirveiden junttien kannattaisi ehdottomasti pitää suunsa kiinni. Niin miesten kuin naistenkin olisi syytä ainakin ajaa kainalokarvat, koska ne moninkertaistavat bakteerien käytössä olevan kasvualustan. Deodorantti ei auta hienhajua vastaan, jos kainalossa on karvoja. Hienhaju taas on oikeasti tosi ällöttävää, uskokaa nyt.